Thursday, March 27, 2008

sinne päin

"Kuin mekaaniset nuket, pieni mies
ja nainen, tekisivät tarjouksia toisilleen ja alati peruuttaisivat niitä[1] .

Mitä tarkoittaa saada aikaan? Tarkoittaako se jonkin asian saattamista
todellisuuteen, joka on aikaa? Vaiko pysyvän aikaa uhmaavan
tekeleen valmistamista, kuolemattomuutta kreikkalaisessa mielessä?
Mutta miksi verbi on niin passiivinen?

Ajattelen kokeeksi, että tekeminen on vastaanottamista, lahjan saamista,
astua aikaan ja olla siellä. Asiat kasautuvat vuoriksi,
jotka ovat vanhoja ja hioutuvat [2].

KIRJALLISUUTTA

[1] Eeva-Liisa Manner: ”Primum mobile”. Teoksessa: Kirjoitettu kivi (1966). ks myös: Vesa Haapala: ”Kokeellinen kirjallisuus ja kirjallinen vastarinta Suomessa – Kiintopisteenä 1960-luku”. Teoksessa: Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus. Gaudeamus 2007. [2] vrt. Leena Krohn: "Kertomus kukista". Teoksessa: Kertomuksia. WSOY 1976.

No comments: