Thursday, February 22, 2007

JK.

Oli varhainen toukokuun aamu ja Henrietta heräsi herätyskellon pirinään. Hän ponnahti äkisti ja pirtsakkana sängyltään. Henrietta päätti heti paikalla siltä istumalta kirjoittaa runokokoelman. Se ei ole vielä alkanut, enää ei tartte lukea.

This write of a set of poems was a practical thing, I did not mean it to appologize – Consider everything as an experiment. – There are some roses waiting for you in the fridge is no way insideout.

Halusin vaan olla onnellinen näine hyvineni.

Sitten hän lähti menemään Hakaniemen sillan yli töihin. Toinen meni edeltä ja ehti bussiin, koska lähti juoksemaan, kun näki bussin tulevan. Me olemme vakiintuneet kaikista jäsenistämme tapoihin nähdä ja kuulla ja olla kipsissä. Jos hänen silmälasinsa ovat liian paksut rakastan häntä. Tai kun hän pieraisee vahingossa.

- Miksi runo ei saa olla keskinkertainen?
- Koska tämä ei ole enää leikkiä, sanoi opettaja.
- Leiki tosissasi, sanoi Henrietta.
- Näytä minulle missä on yhteiskunta.

Me ollaan valvottu aika myöhään viime aikoina. Me ollaan tultu tosi myöhään kotiin ja sitten meidän on pitänyt vielä syödä. Me ollaan keskusteltu tosi monista asioista. Me ollaan juteltu mm. siitä, mitä me oikeasti haluttais tehdä ja missä me ollaan hyviä. Toinen on kattonu jääkiekkoa ja toinen on tullu siihen viereen. Toinen on kattonu tohtori Zivagoa ja toinen on tullu siihen viereen. Meitä pidetään täällä eräänlaisessa orjuudessa. Eilen me nukuttiin yhteentoista ja se oli liian myöhään. Meidän on tosi vaikee päästä liikkeelle. Me ollaan torkutettu meidän kännyköitä välillä tunti tai parikin. Välillä me ajatellaan, että meidän pitäs olla kokopäivätöissä. Tänä iltana me yritetään vaikka mennä vähän aikaisemmin nukkumaan. Ja jos aamulla meistä tuntuu, että meidän päässä olis painava jyväsäkki, se johtuu vaan siitä, että me ollaan tosi väsyneitä.

Todellinen vapaus muodostuu mahdollisuudesta rakentaa itse ongelma. Luulin tietyömaata tekstiviestiksi. Luulin tekstiviestiä tietyömaaksi. Aloita tee aloite aloita tee aloite uutta vapautta tee aloite uutta vapautta uutta uutta. Jos toistaa saman sanan monta kertaa peräkkäin Word laittaa sen alle punaiset aaltoviivat. Kun kaikki on jo tiedossa ironia ei enää toimi, ei vaikka miten kääntelisi si sie ie ie ei sei. (Kuuskoski/Lindsted, Filmihullu 1/06) Oliko äskeinen hyvä runo?

He kirjoittavat, että on irrottauduttava aikamme irrationalismista, olen samaa mieltä ja jos menee sata kilometriä länteen ja tulee sata kilometriä itään ei ole plus eikä miinusmerkkinen vaan poikki. Bussissa istuessaan Henrietta kaivoi suuresta repusta, jota kanteli mukanaan, Hesarin ja alkoi lukea. Yhteiskunta tuntui monimutkaiselta.
"On mentävä metsään". Viljellyt puut kasvavat siellä kohtisuoraan. Se tapahtui silloin kun me vielä asuttiin Metsälässä. Pihalla oli kaksinkertaiset lasit, jotta linnut mahtuisivat visertämään niiden välissä.

- Missä on mun taistelusyklit?

Samppa kysyi ja laittoi samalla jo takkia päälle. Ne on siellä yläkerran komerossa hyllyllä, Henrietta vastasi.
Kysymykset olivat samoja, mutta vastaukset päinvastoin ja pinnallisia, kunnes lopulta olin kanssasi samaa mieltä mutta täysin toisista syistä. Istuin rautatieasemalla olevilla penkeillä jonkun haisevan vieressä ja kirjoitin vaan, että kato mitä tossa ja tuolla lukee, ja että mitä ikinä teenkin, teen sen toisin kuin Mona-Lisa.

No comments: